Taas bloggailun parissa! Syksy ja talvi on ollut niin vauhdikkaita kaikin puolin, että blogi on jäänyt tauolle. Nyt on kuitenkin taas motivaatiota kirjoitella teille ja päivitellä monipuolisemmin kuulumisia tänne blogin puolelle. Kuviakin on tullut otettua enemmän, joten senkin puolesta kivempi kirjoitella.
Meidän syksy oli tosiaan melkoisen vauhdikas. Koulupuolella mulla oli psykologian ja matikan kirjoitukset, jotka molemmat meni hyvin ja tulokset olivat toivottuja ja odotettuja. Sain myös ajokortin, joka helpottaa hirveästi tallimenoja.
Jos joku ei vielä tiennyt, niin Nemo muutti pihattopaikalle yhteen uudehkoon ratsastuskouluun täällä päin. Nyt sillä on kolme pihattokaveria, joiden kanssa voi leikkiä vuorokauden ympäri. Tallinpitäjä on myös meidän valmentaja Nemon kanssa, joten nyt on aika optimi tilanne senkin puolesta.
Sitten vähän ikävämpiin uutisiin. Syksyllä kerroin, että perhesyistä jouduin perumaan vuonisten match show'n ja kansallisen poninäyttelyn. Taustalla oli isäni vakava sairaus, jonka myötä hän nukkui pois lokakuun alussa. Nyt jäätiin Nemon kanssa kaksin, mutta aiomme varmasti saavuttaa jokaisen tavoitteen, mikä ollaan matkan varrella asetettu. Isä voi sitten pilven reunalta katsoa ylpeänä meidän saavutuksia!
Olen myös itse käynyt valmennuksissa syksyn Peltolan Ratsutilalla. Satunnaisen valmennuksen olen myös ottanut Nallekallion tallilla (jossa Nemo nykyään majailee). Valmennukset ovat olleet todella antoisia, ja ollaan hiottu paljon erilaisia asioita. Ensi viikolla on vielä jäljellä yksi ryhmätunti ja yksityistunti, jonka jälkeen kortti on käytetty. Sen jälkeen pidän omista valmennuksista hieman taukoa kirjoitusten yms takia.
Ollaan kuitenkin Nemon kanssa ilmoittauduttu meidän tallin 9.1. alkavalle nuorten hevosten kurssille. Maanantai-iltaisin 45minuutin ajan harjoitellaan erilaisia nuorten hevosten juttuja. Selässäkin on tullut käytyä jo useamman kerran, ja Nemo olisikin tarkoitus sisäänratsastaa kevään aikana, jotta se saisi lomailla sitten kesän vain laitumella. Ostettiinkin ordo equester venus yksisiipinen koulusatula, joka on aivan unelma istua ja vaikuttaa!
Meillä on muuten myynnissä freeformin rungoton satula, johon tulee mukaan musta samanmerkkinen pad. Hintapyyntö satulalla on 370e, ja mahdollisuus myös postitukseen!
Tänään meidän luottovalmentaja Ulla tuli pitämään maastakäsittely-tunnin Nemolle. Mitään ongelmaa ei ole, mutta haluttiin vaihtelua menoon, uusia tapoja ja harjoituksia ja erityisesti ulkopuolisen katsausta meidän yhteistyöstä. Sivusta näkee yleensä paremmin.
Tänään oli tosi tuulinen päivä, joten sain autokyydin tallille. Ennen valmennusta harjasin Nemon ja vaihdoin sille puhtaan riimun. Kun valmentaja saapui paikalle, laitettiin kypärä, hanskat ja otettiin tarvittavat varusteet kentälle. Aluksi tehtiin ihan tavallista taluttelua niin, että Ulla näki meidän menoa. Nemo ei paljon edes kovista tuulenpuuskista välittänyt!
Ruvettiin tekemään sellaista tehtävää, että käänsin Nemoa voltille vuorotellen omalle ja vuorotellen Nemon puolelle. Kääntäessäni omalle puolelle liina piti pitää löysänä, ja kyynerpää näytti Nemolle uraa ja suuntaa. Tämä tehtävä oli todella havainnollistava, sillä helposti tulee nyittyä vain narusta kääntäessä, vaikka näin se olisi paljon vaivattomampaa!Nemon puolelle kääntäminen oli aluksi vaikeampaa, mutta molempien opittua rupesi sujumaan. Siinäkin naru piti olla löysänä, ja käsi osotti hevosen silmää kohti. Tämä on todella hyvä tekniikka, ja tarpeellinen esimerkiksi näyttelyissä!
Otettiin volttien lisäksi myös pysähdyksiä niin, että Nemo seisoi rauhassa pää paikoillaan ja itse seisoin kauempana. Nemo malttoi seistä hyvin, ja lopuksi oli todella rauhallinen. Saatiin myös vinkkejä liikkeellelähtöön. Mulla helposti käy niin, että vedän narusta ja maiskutan. Nyt kuitenkin yritän parhaani mukaan oppia tavasta pois. Ajatuksena olisi siis seistä rauhallisesti naru löysänä hevosen vieressä, ja liinan päällä heilutella Nemon takaosaa päin, ja lähteä itse liikkeelle vasta, kun hevonenkin lähteen. Tällä tavalla liikkeellelähtö on todella mutkaton, eikä vaadi lainkaan vetoa.
Ulla on kyllä todella taitava opettaja maasta- ja selästäkäsin. Saatiin paljon uusia vinkkejä, ja jopa taluttaessa käsi käännettiin ns "mopokaasu"-suuntaan, kun yleensä ollut päinvastoin. Näin saa enemmän voimaa käteen ja suunta on eteenpäin. Tunti oli kyllä todella hyvä, ja saatiin uutta harjoiteltavaa. Nemo on nopea ja rauhallinen oppija, ja meillä molemmilla oli kyllä todella antoisa ja mukava tunti!
Käytiin tänään iskän kanssa yhdessä tallilla liikuttamassa Nemo. Nemolla oli tosi paljon virtaa, ja suunnitelmissa oli harjoitella liinassa juoksutusta. Siksi päätettiin juoksuttaa pahimmat virrat pois irtona, ennen kuin laitetaan se liinan päähän.
Liinassa juoksuttaminen sujui todella hyvin. Nemo teki töitä kivalla motivaatiolla, ja kun se ymmärsi mistä on kyse, ja mitä pyydän, niin ravipätkät sujui jo aika mutkattomasti. Nyt ollaan siis harjoiteltu ihan niin yksinkertaista asiaa, kun Nemon kävelyttäminen ympyrällä niin, että se kävelee uraa oikein eikä käänny keskelle.
Ympyrällä kulkeminen alkaa sujua jo paremmin, ja siihen on helppo alkaa rakentaa päälle muuta, muunmuassa eri askellajisiirtymiä ja ensi vuonna ratsutuksessa varmasti suuri apu!
Tehtiin vielä hetki maastakäsinjuttuja, kun saatiin hyvät pätkät liinassa. Ne sujui tosi kivasti, ja Nemo reagoi herkästi kehonkieleen.
Koulut on nyt alkaneet, ja ollaan palattu takaisin arkirytmiin. Nemon kanssa ollaan tehty nyt tosi paljon juttuja maastakäsin. Yksi päivä mentiin vähän puomeja, ja yhdessä hypättiin pientä estettä. Nyt suunnitelmissa on harjoitella yhdessä liinassa juoksuttamista, moni asia helpottuu sen myötä!
Nemo on ruunaamisen jälkeen kasvanut hirmuista vauhtia. Ennen sillä oli tapana vain höyrytä ja juosta, kun kaverit lähti maastoon, mutta nyt se malttaa syödä rauhassa, ja onkin vankistunut hyvin. Vuodessa ruipelo-aasista on alkanut muotoutumaan vuonohevonen!
Syksylle meillä ei ole sen kummemmia suunnitelmia. Ei olla todennäköisesti lähdössä mihinkään. Luvassa siis rentoa yhdessäoloa, työntekoa ja harjoittelua. Saa nähdä, mitä kevät tuo tullessaan!
Nemon ruokintaa muokattiin myös vähän, ja löydettiin uusia yrttejä meidän ruokintaan. Kiitos paljon Petralle hyvistä neuvoista ja yrttien välittämisestä! Lisättiin tosissaan Nemon ruokaan ruusunmarja, hampunsiemen sekä 'muotivillitys' chia-siemen. Innolla odotan, miten yrtit vaikuttavat, ja alkaako muutoksia näkymään.
Ensi viikonloppuna, mikäli aikataulut kohtaavat, valmentajamme Ulla tulee pitämään meille maastakäsittelytunnin. Mikäli tämä toteutuu, niin yritän tehdä siitä sitten mahdollisimman monipuolisen postauksen, ja saada mukaan muutaman kuvan.
Meillä oli tiedossa kolme viikonloppua täyttä hevoshommaa. Silloin tällöin elämä heittelee, ja nyt perhesyistä jouduttiin perumaan kaikki viikonloput ohjelmineen. Tämä ei kuitenkaan haittaa, sillä muut asiat ovat nyt etusijalla. Ja mulla on aivan uskomattoman upeaa kerrottavaa kaikesta huolimatta!
Tänään menin tallille, ja pitkästä aikaa satuttiin kavereiden kanssa samaan aikaan. Pidin Katjalle ensin estetunnin Compsilla, jonka jälkeen hain Nemon käsittelyyn. Totutettiin Nemoa kentällä takaisin liinaan ihan käynnissä vaan niin, että lähtisi nätisti pyynnöstä pois luota ja tajuaisi kulku-uran. Kirsi ja Katja oli tässä suurena apuna, kiitos vaan molemmille!
Taluttelin Nemoa sen jälkeen vielä hetken, ja tehtiin arkisia maastakäsin-juttuja. Ne sujuivat tosi hyvin, ja Nemo oli todella rennon oloinen. Se käveli todella rauhallisesti, eikä hötkyillyt niin kun sillä joskus on tapana!
Nemo on pesty viimeeksi syksyllä, joten päätin kokeilla miten se vielä menee pesukarsinaan ja reagoi vesiletkuun. Se kun oli ennen meillä suurempikin keskustelun aihe.. Tänään Nemo seisoi nätisti pesukarsinassa, eikä häiriintynyt pesusta lainkaan.
Pesun jälkeen laitettiin satula selkään ja kuolaimet suuhun. Vaikka Nemo on vasta kaksivuotias, niin niihin on hyvä totutella, jotta ensi kevään ratsutus sujuisi helpommin, ja pohjatyöt olisivat huolellisesti tehty.
Käytiin vähän pihalla varusteiden kanssa, eikä Nemo ollut lainkaan ihmeissään. Sisällä tallissa nojailin/makoilin satulassa, ja Nemo seisoi rauhallisesti paikallaan, eikä häiriintynyt tai näyttänyt siltä, että juoksisi pois alta.
Kun tämä sujui niin hyvin, niin laitoin jalan satulan yli ja istuin hetken selässä ilman jalustimia. Nemo ei välittänyt siitäkään. Koskaan ei pitäisi koputtaa puuta ja sanoa näin, mutta olisi huippua jos jatkuu samaan malliin ja Nemo olisi näin helppo totuttaa ratsastuksen alkeisiin.
Tänään tuli älyttömän hyvä fiilis tallireissulla. Tuntuu hassulta ajatella, että 1,5 vuotta sitten ostettu alikehittynyt ja huonovointinen varsa on nyt kiltti ja nöyrä ratsuponin alku, jonka selässä on jo käyty ensimmäistä kertaa. Aika menee kyllä todella nopeasti! Ja apuna on ollut niin ihana porukka, joita ei voi koskaan tarpeeksi kiittää!
Viimeisimmästä kirjoituksesta onkin vierähtänyt jo useampi viikko. Viikko sitten juhlittiin Parikkalassa siskon hääjuhlia, ja siinä onkin osasyy, miksi en ole kerennyt kirjoittelemaan tänne blogin puolelle. Nemolle kuuluu kuitenkin oikein hyvää. Se sai nyt häiden takia viettää vähän kesälomaa, ja toipua ruunauksesta, sillä nyt meillä alkaa loppukesän rutistus! Itselläni aikaa menee jonkin verran maanantaina alkavaan kahden viikon kesätyöhön, sekä tietysti autokouluun ja ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen.
Kahden viikon päästä suuntaamme Nemon kanssa Lahteen Vuonohevosten mestaruuksien mätsäreihin. Ne eivät oikeastaan vielä jännitä, sillä Nemo on käyttäytynyt nyt todella fiksusti ruunauksen jälkeen, ja nämä on niin pienet näyttelyt verrattuna elokuun kansallisiin! Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna suunnataan Nemon ja isän kanssa lauantaista sunnuntaihin kestävälle Mervi Pakolan maastakäsittelykurssille. Odotan kurssia älyttömän paljon. Uskon kahdessa päivässä saavani paljon oppia käyttäytymisestä ja johtajuudesta, ja käytännön harjotukset Nessun kanssa ovat varmasti hyödyllisiä ja helpottavat meidän yhdessäoloa.
Nyt jälkeenpäin on helppo sanoa: ruunaus ei kaduta yhtään. Nemo on aivan erilainen käsitellä. Vieläkin energisenä päivänä siinä on vauhtia, mutta kaikki höyryäminen ja pystyynhyppiminen jäi leikkaussaliin. Postauksen kuvat on jo juhannukselta, mutta julkaisen ne nyt, kun tuoreampia kuvia ei ole otettu. Tänään käytiin juoksuttamassa Nemo, ja alettiin tekemään näyttelytreeniä. Nemo toimii siinä älyttömän hyvin, kunhan muistaa keskittyä.
Mitattiin Nemo muutama viikko sitten, ja säkäkorkeus oli 136cm. Tuntuu, että se on jo nyt laitumella ollessaan kasvanut taas paljon lisää! Olen aivan älyttömän ylpeä Nemon kasvusta. Se kun vielä vuosi sitten oli vain 120cm, joten normaalin laskelmataulukon mukaan siitä ei olisi pitänyt tulla edes 'näin korkeaa'. Eläinlääkärin kanssa puhuttiin Nemon kasvusta, ja siitä saattaa tulla lähes 150cm, sillä todennäköisesti kasvaa vähän normaalia pidempään varsa-ajan takia.
Viime viikon maanantaina lähdettiin aikaisin aamulla kohti Helsinkiä. Oltiin sunnuntai-iltana pakattu lähes kaikki tavarat ja laitettu traileri valmiiksi. Tehtiin myös illalla lastausharjoitus, kun Nemoa ei ole vähään aikaan kuljetettu. Matka Helsinkiin sujui erittäin hienosti. Nemon kanssa on älyttömän helppo matkustaa! Autossa ei tuntunut yhtään liikettä, ja muutenkin se oli rauhallinen, kun pysähdyttiin muutaman kerran juottamaan sitä yms.
Perillä Viikissä käytiin ilmoittautumassa vastaanottoon. Meille näytettiin Nemon karsina, johon oli todella lyhyt ja helppo reitti parkkipaikalta. Nemo on niin paljon matkustanut ja kierrellyt meidän kanssa, että se jäi taas rauhallisesti karsinaan syömään heiniä. Kun on ruokaa tarjolla, niin ei haittaa, jos paikka vähän vaihtuu!
Meillä jäi maanantaina hyvä aika hoitaa asioita ja vierailla tuttavilla Espoossa. Illalla käytiin vielä moikkaamassa Nemoa Viikissä ja ottamassa näitä viimeisiä kuvia orina. Yövyimme vantaalla Rantasipi Airport- hotellissa. Ollaan aikaisemminkin oltu siellä, ja hotelli henkilökuntineen on kyllä todella mukava.
Tiistai-aamuna heräsin aivan järkyttävään oloon. En oirehtinut oikeastaan mitenkään, mutta olo oli kuin olisi todella korkea kuume, vatsatauti ja juna olisi jyrännyt yli. Vaikka aina minimoin riskit, niin periaatteesta piti stressata, kun kyseessä eläinlääkärireissu ja kuitenkin nuoren ponin nukutus ja leikkaus. Nemo pääsi leikkauspöydälle ajoissa. Ruunaus meni nopeasti ja helposti laser-tekniikalla. Samalla siltä poistettiin sudenhampaat.
Koska olo oli aivan hirveä, saatiin pitää pientä korvausta vastaan hotellihuone klo 15 asti, mikä oli ihan todella loistava juttu. Äiti ja iskä hoiteli asioita, kun itse sain vain levätä hotellihuoneessa. Kolmelta lähdettiin ajamaan Viikkiin, jossa oli jo hyvin piristynyt ruunan retale vastassa. Lastattiin Nemo ja ajettiin takaisin Parikkalaan. Matka meni taas oikein hienosti.
Nemo on nyt viikon toipunut ruunauksesta, ja vielä toinen viikko jäljellä. Viisi ensimmäistä päivää syötettiin sille kipulääkettä suun kautta. Lääke on pitkävaikutteinen, ja pitäisi vaikuttaa tämän koko toipumisajan. Nemo rauhoittui kyllä todella paljon ruunauksessa. Nykyään se on todella miellyttävä taluttaa ja hoitaa, eikä välitä tammoista enää juuri ollenkaan. Näykkiminen ja suulla hamuileminen jäi myös kokonaan pois!
Viikissä palvelu oli todella hyvää, ja homma hoidettu hienosti. Nukutuksessa Nemo oli ilmeisesti lyönyt silmäkulmansa, joten seurattiin muutama päivä hieman punertavaa silmää. Punoitus lähti kuitenkin pois, eikä Nemo aristanut silmää, joten ei tarvinnut aloittaa antibioottikuuria!
Nemo on vielä viikon pienennetyssä tarhassa, ja sitten pääsee jatkamaan normaalia elämää. Nyt ollaan käsitelty Nemoa rauhallisesti ja tehty ihan vain talutusharjoituksia. Tästä on todella hyvä jatkaa! Kuukauden päästä matkataankin Lahteen vuonohevosten mestaruuskilpailujen match show'n, eikä sen jälkeen ole pitkä aika kansallisiin!
